Pojilla meinaa välillä egot pursuta vähän turhan isoiksi, vai mitä lie mustasukkaisuutta ja ruuanahneutta onkin. Äskenkin ukkelit murrasivat kun kumpikin halusi änkeä sohvan viereen rapsutettavaksi - eikä kummallekaan silti juuri sillä hetkellä ollut rapsua tarjolla. Eivät kuitenkaan oikeasti tappele, vaan homma laukeaa viimeistään rähähdyksellä. Toivottavasti alkaisi silti laantua, hölmöä tuollainen möriseminen kun kuitenkin kavereita ovat. Enkä oikein tiedä miten paljon pitäisi asiaan puuttua, olen ajatellut että murista saa mutta rähisteleminen on kiellettyä.. Noh, täytyy miettiä asiaa.

Eilen Potte pääsi tapaamaan sisarensa Nizan ensimmäistä kertaa sitten pentulaatikon. Sisarukset ovat väritykseltään aivan samanlaisia ja äänimaailmakin on aika samanlaista mekastusta. :) Aikamoinen joukko meillä olikin kun metsässä rymisteli Nizan ja Poten lisäksi Maisa, Nappi ja Sera.

1285034.jpg
Suvin nappaama kuva ihastuttavan talvisessa metsässä. Vasemmalta Potte, Nappi, Maisa, Sera ja Niza.

Tänään oli jälleen arkitottelevaisuutta. Tällä kertaa kerrattiin kontaktia (Potte on alkanut kivasti oivaltaa silmiin katsomisen), istumista ja maahanmenoa. Otettiin luoksepäästävyyttä ja ohitusharjoituksia + luoksetuloa. Etenkin luoksetulo oli aika yllättävää puuhaa. Potte tuli ihan mukavasti, vähän lönkötellen kun alkoi varmaan olla vähän väsy eikä se muutenkaan ole niin vauhdikas tyyppi - mutta puolet porukan koirista eivät meinanneet innostua menemään omistajansa luokse millään. Hassuja otuksia.