Lauantaina käppäiltiin Napin kanssa Ojangossa lenkkipolulla. Pellon laidalla, metsäniemekkeellä näkyi olevan mies auringossa seisoskelemassa. Ei näyttänyt olevan paitaa päällään. Käveltiin eteenpäin, mies oli vajaan sadan metrin päässä. Ei näyttänyt olevan housujakaan. Ihan oli isomahainen setä alasti. Näytti siltä, että oli aurinkoa ottamassa ja nousi vähän tähystämään maisemia.

Tänään lähdettiin Napin kanssa agilitytreeneihin. Päästiin rapun ovelle kun huomasin, että ulkoportaiden luona seisoskelee kymmenkunta tyyppiä, oli kameraa ja mikkiä. Meinasin jo kääntyä takaisin, jotta mennään takaovesta, kun joku tyypeistä viittelöi tulemaan. No mentiin siitä sitten ohi, yksi tyyppi vähän ojensi kättä Napin suuntaan - Nappi haukahti. Jatkettiin matkaa pihan poikki kun Jukka Puotila tuli kysymään, että onko se kiharakarvainen noutaja. Kerroin mikä Nappi on ja jutusteltiin hetken verran. Jukalle oli maskeerattu verta vuotava nenä. Keskustelin vesikoirista Jukka Puotilan kanssa, jonka nenästä oli vuotavinaan verta. Ne siis kuvasivat Kotikatua, joku niistä roolihahmoista asuu meidän talossa.

Päästiin Ojankoon asti ja lähdettiin lämmittelylenkille. Käveltiin metsäisää "tietä" pitkin kun vähän matkan päästä kuului vähän ryskettä ja yhtäkkiä metsästä tulee esiin hirven pää. Ehdin ottaa Napin lähelleni selkä hirven suuntaan. Hirvi katsoi vasempaan, oikeaan, vasempaan - niin sen äiti on opettanut tekemään ennen kuin ylittää tien. Sitten hirvi jolkotteli polun yli pellolle ja katosi metsään. Menee hetki ja kuuluu lisää ryskettä, toinenkin hirven pää tulee esiin. Sillekin oli opetettu mitä tehdä, mutta se silti päätti perääntyä ja taas rytisi. Tässä vaiheessa suuri metsästyskoira havahtuu - hei mamma tuolta metsästä kuuluu ääniä?!