Sinne se meni - kolme viikkoa lomaa. New York, Chicago, st. Louis, Washington, Philadelphia ja vielä kerran New York.

Tänään haettiin herra karvapossu hoidosta. Odoteltiin äidin taloyhtiön pihalla kun jostain ikkunasta alkoi kuulua tuttua ilometeliä - Nappihan se siellä juhli sitä, että hoitotäti tuli töistä kotiin (oli mennyt takaovesta). Ääntä kohden vaan sitten.

Riemuhan siitä repesi - voi jummi, mä tunnen nää tyypit! JES! Koira meni kippuralle onnesta. Pakattiin otus + karvainen kananmuna Unski autoon ja päätettiin poiketa Jakomäessä uimasilla (Unski äänesti autoon jäämisen puolesta). Olipahan Nappulasta ihanaa pinkoa metsässä vapaana - 2 hoitoviikkoa sai olla mökillä vapaana, kolmas meni kaupungissa hihnan päässä (joskin sai silti mukava pituisia kävelyretkiä). Vedestä ei olisi tullut pois millään.

Lopullinen onni ja autuus löytyi kun päästiin Omaan Kotiin. Jo autossa alkoi avoinaisesta ikkunasta leijailevat tutut tuoksut tuoda ankkaääniä esille. :) Kynnyksen yli kuitenkin päästiin ja pienen kierroksen jälkeen Nappi oli varma, että tää se on, mun koti. 

Minä.. yksi.. kaksi! Kaikki kasassa! Bileet! Häntä taisi heiluttaa koiraa. Onnellisia olivat omistajatkin.