On tässä silti edistyttykin. Namien suhteen on vähän jo rennompaa, ei mene kaikki sormet samalla ja Potte on selkeästi tajunnut että välillä menee nameja Napille ja välillä sille itselleen. Aiemmin se yritti saada kaikki namit itselleen. Operaatio Kotona ollaan edistyy vaihtelevasti, pahimmasta mölyämisestä ollaan kaiketi päästy yli mutta ei tänne silti ihan entiseen malliin edelleen pääse. Noh, niin kauan kun ei naapurit valita niin hyvin menee.. :)
Ihan ekana olen kuitenkin yrittänyt saada Poten kanssa kontaktia paremmaksi. Siinä missä Nappi on tosi herkkä katsomaan silmiin ja odottamaan mitä halutaan, haahuilee Potte omia polkujaan. Poten toivon olevan sikäli helpompi koulutustilanteissa, ettei kuumuisi niin nopeasti kuin Nappi - se kun tekee voltteja jos yhtään innostuu. Noh, aika näyttää. Ollaan Poten kanssa menossa perustottiskurssille vähän tunnustelemaan missä mennään.
Potte tuntuisi kyllä olevan varsin innokas oppija. Se esimerkiksi käsitti namien piilotteluleikin idean todella nopeasti - nykyään jos paloittelen vaikka nakkeja ja lähden niiden kanssa kohti kylppäriä, ryntää Potte sinne seinät ryskyen odottelemaan. Poitsut saa kylppärissä yhdet namit ja jäävät sitten odottamaan kun piilotan muut. Etsimisessä Nappi pesee Poten ihan sata-nolla, mutta onhan sillä kyllä etulyöntiasema kun tietää mistä kannattaa etsiä.
Perushommien ohella haluaisin opettaa Potelle metsäjälkeä, sillä kun tuntuisi olevan ihan hyvä nuuskuttelunenu. Mutta sen kerkeää keväämmällä, kunhan saataisiin perushommat liikkeelle. Onneksi Potsku on todella perso ruualle, joten motivaatiokeino on ainakin selvillä. :)
Koirametsäkuvia:
Potte on innokas keppien kerääjä.
Nappi on innokas pöllimään keppejä.
Anna ny prkl tänne se keppi!
Keppivaras.
Nappi vaanii...
..ja hyökkää!
Kivaa poseerata, eiks ni Potte?
Kommentit