Päätimme eilen, että on paras erottaa pojat toisistaan. Harmittaa todella paljon, on Potte sen verran hurmaava ja ihana tyyppi. Päätös oli todella vaikea ja varmasti itku pääsee kun Potesta ero koittaa. Toivottavasti löytyisi oikein kiva koti, jossa Potte saa paljon rapsutuksia ja mukavaa tekemistä. Potte saa nyt vielä olla meillä kunnes hyvä koti löytyy, tai ehkä jossain vaiheessa Potte matkaa Nummelaan kasvattajalle jos sinne on helpompaa kiinnostuneiden mennä katsomaan. Siellähän Potte tulee kaikkien kanssa toimeen, niinkuin yleensä muulloinkin. Siksipä kahta enemmän harmittaa, että Potelle ja Napille kehkeytyi mokoma hankaluus.

Lueskelin äsken aiempia kirjoituksiani - aika paljon tässä on ehtinyt Potenkin kanssa puuhastella vaikka se on vain kolme kuukautta meillä ollut. Harmittaa kun monessa asiassa alettiin juuri edistymään ja tuntui, että Potteen alkoi saada kontaktia ja otetta ihan eri tavalla kuin alussa. Paljon olisi vielä ollut tekemistä toki jäljellä, mutta onneksi Potte on sen verran rento heppu, ettei se kaaosta saa aikaan jossei nyt ihan ole luoksetulot ja katsekontaktit täydellisiä. :)

Napilla oli tänään toka agilitysessio. Tuttuina esteinä aita, A ja pöytä, uutena pituus ja kepit. Aitaa kokeiltiin kaksi perättäin ja siinähän saakin jo pinkoa että pysyy mukana - ihan ei Nappi hahmottanut homman nimeä ja meinasi pari kertaa törmäillä esteeseen kun vaan katoa nakutti minuun. A meni selkeästi paremmin kuin viimeksi, loppukontakti tuottaa vähän hankaluutta kun esteestä olisi niin kiva vaan valahtaa täysillä alas. Pöytä menee ihan mukavasti ja pituuskin hauskalla megapompulla. :) Kepit meni hitaasti eikä varmastikaan vielä idea auennut, mutta ehkei sitä ekalla kokeilulla tarttekaan kaikkea.. :)